Uusi teknologia auttaa löytämään koskemattomia öljykenttiä jopa 40 miljoonan vuoden takaa

Näin polttoaineiden hintojen kiivaan nousun aikana, on öljyä koskeva uutinen varmaan ihan paikallaan. Uusia öljykenttiä kyllä löydetään tämän tästä, mutta useimmiten nämä ovat pienempiä, kuin jo käytössä olevat tai käytetyt öljykentät ja vaativat sijaintinsa takia yhä edistyksellisempää tekniikkaa ja täten myös suurempaa rahallista sijoitusta.

Mediassa näkee usein myös väittelyä siitä, että tuleeko tämä mustakulta loppumaan vai ei. Öljy tulee loppumaan ennemmin tai myöhemmin, sillä tämä paljon haluttu raaka-aine ei ole uusiutuva energiamuoto sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan on saanut alkunsa esihistoriallisten bakteerien ja levien kerrostuessa merenpohjalle hapettomiin olosuhteisiin. Sitten itse uutiseen.

Aberdeen yliopiston – University of Aberdeen’s College of Physical Sciences – eksperttien uraauurtava tutkimus auttoi löytämään uusia potentiaalisia öljykenttiä 40 miljoonan vuoden takaa, jotka ovat tähän saakka pysyneet ihmiskunnan tietämättömänä ja koskemattomana. Innovatiivinen teknologia tullaan valjastamaan ensimmäisenä käyttöön Isossa-Britanniassa alkavaan projektiin, josta tulee todennäköisesti seuraamaan uusi öljyn etsinnän eturintama.

Tutkimus tullaan tekemään erityisellä alueella Faroe-Shetlandissa, joka yksi maailman suurimmista laavakentistä. Ikivanha laava, joka lepää merenpinnan alla, on historillisesti ollut vakava ongelma potentiaaliselle öljyn etsinnälle, jota nähtävästi löytyy laavan sisältä ja alta. Uutta teknologiaa tullaan kuitenkin soveltamaan alueella ja yliopiston ekspertit uskovat pystyvänsä puhkaisemaan laavakerroksen, jota koskaan aikaisemmin ei olla yritetty.

Tällä ensimmäisellä tutkimuksella, jonka yliopisto otti tehtäväkseen, tulee mahdollisesti olemaan hyvin suuri merkitys öljyteollisuuden tulevaisuudelle. Faroe-Shetlandin altaan geologiset piirteet tekevät siitä kansainvälisesti merkittävän kiintopisteen vulkaaniselle laavalle. 3 kilometriä paksu laavakerros peittää alleen yli 300 km2 alueen ja toimii näin sinettinä loukkuun jääneelle hiekalle ja mudalle – sedimentti, josta öljyä voi löytyä.

“Laavakerroksen paksuus tarkoittaa sitä, että tavallisimmat öljyntutkimussovellukset eivät yksinkertaisesti toimi. Me aiomme esitellä uraauurtavaa teknologiaa, joka mahdollistaa sedimenttien kartoituksen laavavirtauksien välillä ja tunnistaa öljyreservit.”, Tohtori David Jolley Aberdeen yliopiston geotieteiden laitokselta toteaa.

Aberdeen yliopiston tutkimusta rahoittaa Sindri Group, joka on osa 2008 Sindri Round rahoitusohjelmaa.

Lähde: University of Aberdeen

Kommentoi